Juhlapaikka juhlakuntoon

HUHHUH! Ihan koko maailman paras päivä IKINÄ takana ja hirveä kestovirne naamalla. Kaikki meni niin ihanasti, joka ikinen vieras viihtyi, me viihdyimme.. Ruoka oli loistavaa, juoma oli loistavaa.. IHAN KAIKKI OLI NIIIIIIN SUPERSIISTIÄ ETTEN KESTÄ! :') Mulla ei ole oikeastaan mitään kuvia itselläni, joten odotellaan valokuvaajan otoksia, niin saan koko päivää purettua tänne. Nyt ajattelin kuitenkin raottaa vähän valmisteluja!

Saimme Vehkalinnan avaimet hyppysiimme jo torstaina 4.6. ja se oli ihan mahtava juttu. Jannen kanssa roudasimme kaksistaan kaikki pöydät ja tuolit omille paikoilleen. Tämän jälkeen kaaso Saara ja ystäväni Sini tulivat pöytäliinatalkoisiin..

Hommana oli tosiaan silittää niitä perhanan Ikean knoppa-lakanoita n. 35 kpl. Hehehehe. Kolmestaan se meni yllättävän sukkelaan, mutten halua edes ajatella mitä siitä olisi tullut, jos olisin yksikseni silitellyt niitä. Asetimme pöytäliinat paikoilleen ja tämnä jälkeen saimme pöytiin jo kynttilät, ohjelmat ja menut! Myös karkkibuffetia pääsin vähän kasailemaan, ainakin astioita, ottimia ja muuta sälää. Torstaina poistuimme paikalta varmaan joskus iltayhdeksän pintaan ja perjantaille jäi vielä rutkasti hommaa.

Perjantaina saimme Jannen kanssa avuksemme molemmat kaasot ja kasan muita kavereita ja homma hoitui todella jouhevasti. Kukat ja loput koristeet saapuivat, saimme ne paikoilleen, äänentoisto saatiin pelaamaan, karkkibuffet kasautui kuin itsestään ja pitopalvelu kävi suunnittelemassa pitopöytää. Viritin myös vieraskirjan paikalleen, vessaan päätyi vessakori (eikä TODELLAKAAN ollut mikään turhake!), pystytimme pihalle muutamat teltat ja itse asiassa saimme ilta kahdeksaan mennessä kaikki pienetkin jutut tehtyä. Siinä vaiheessa olin kyllä superkärttyinen stressipesäke. Mua ei jännittänyt lauantai itsessään, mua vaan stressasi se, että jotain jää nyt varmasti tekemättä ja mitä jos kaikki yksityiskohdat eivät nyt toimikaan kuten pitäisi.

Juhlapaikan valmistelu oli huomattavasti stressaavampaa, mitä olin etukäteen ajatellut. Pieniä yksityiskohtia oli tosi paljon ja sellaisia tärkeitä huomioonotettavia seikkoja vielä enemmän.. Meillä oli onneksi iso ja hyvä porukka tekemässä valmisteluja ja se helpotti hommaa ihan hirveästi. ISO kiitos vielä kaikille, ketkä tunnistavat itsensä! Perjantai-iltana nukkumaan käydessäni olin ihan varma, että juhlapaikalla näyttää ihan hirveältä ja kaikkea on vielä tekemättä ja kuolen stressiin lauantaina, mutta voin kyllä jo tässä kertoa, että lauantaina kaikki oli täydellisesti enkä stressannut MITÄÄN!