keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Viimehetken hankintoja ja aherrusta

Tottakai puolitoista viikkoa ennen häitä tulee ahaa-elämyksiä, että jotain on saatava. Jannen äiti ja minun äitini olivat sunnuntaina istumassa meillä iltaa ja Jannen äiti kysyi, mitä "jotain sinistä, jotain käytettyä.." jne jne minulta löytyy. No öööö esimerkiksi ei mitään? "Yleensä sukkanauha on se, mikä on sinistä!" Ööööö ei mulle tule sukkanauhaa.. Ja paria päivää myöhemmin!



Yhtäkkiä mulla ON jotain sinistä ja sukkanauha. Hohhoijaa taas. Olen alusta asti sanonut, että meille EI todellakaan tule sukkanauhan heittoa, mutta nyt on sukkanauhakin, joten kai se on viskattavakin, haha. Kävin miettimään, että kyllä minä aion kimpun heittää, joten ehkä siihen vähän kuuluu myös tää sukkanauhahommeli. Ompahan nyt ainakin. Sukkanauha on Ninkalta ja on kyllä tosi soma. Jotain uutta mulla tulee olemaas esimerkiksi hiuskoru ja kengät. Ja öö rannekoru. Jotain vanhaa voisi olla vaikka öö.. käytettynä ostettu hääpuku? Ai ei? No kihlasormus! Ajaakohan se asiansa? Mitään lainattua mulla ei kyllä ole. Mun PITI lainata äitini helmikaulanauhaa, mutta äippä ei uskallakaan sitä meikäläiselle lainata, sillä siinä on kuulemma tosi hankala lukko ja nyt iski pelko siitä, että me rikotaan koko hely illalla, kun yritetään Jannen kanssa repiä sitä mun kaulasta irti. No ehkä ihan aiheellinen pelko, ei siinä. Kaaasooooot, löytyykö teiltä helminauhoja?

Pitipähän tälläisestäkin repiä stressiä vielä tässä vaiheessa. Revin myös stressiä askarteluhommista, jotka itse asiassa ovatkin yllättävän hyvässä vauhdissa! Olen maalaillut Ikean tolsby-kehyksiä mintunvihreiksi, liimaillut photobooth-propseja tikkuihin, väsäillyt vieraskirjaa ja tehnyt pompomeja! No okei, Janne teki niistä suurimman osan. Janne sai avattua kaksi pompomia siinä ajassa, missä tämä likka avasi yhden.. Enkö mä jotain niistä mun askartelutaidoista ole jo maininnut?



Ensinnäkin nuo oranssit eivät ole oikeasti oransseja, vaan persikanvärisiä. Valaistus vähän vääristää. Ja toisekseen noita olisi vielä muutama avaamatta SEKÄ kaapissa kasapäin silkkipaperia mistä pitäisi vielä jokunen vääntää.. Miksi, oi miksi ikinä lähdinkään sille tielle..

Vähän kuitenkin osasin myös helpottaa tätä askarteluhommaa! Olen nyt sutinut kaikki maalausta vaativat asiat Sinellistä ostamillani askartelumaaleilla, ja voin kertoa että se on ollut aivan hirveää. Mm. niihin Ikean kehyksiin se maali on tarttunut kunnolla vasta kolmannella kerroksella. Ja siveltimenjäljet.. niitä on ihan mahdotonta välttää! Nyt meikäläisellä kuitenkin välähti ja lähdin seikkailemaan netin superpelottaville pahis-sivuille, eli spraymaalinettikaupoille! Tilasin jostain epäilyttävän oloisesta puljusta kolme purnukkaa spray-maalia! Hyvä minä! Kerrankin tuli joku hyvä idea!



Purkit saapuivat Postiin epäilyttävästi mustaan jätesäkkiin käärittyinä, mutta sisältö onneksi oli sitä mitä odotinkin. Vaaleanpunaista, mintunvihreänturkoosia sekä valkoista. Itseasiassa mulla ei ole hajuakaan, miksi tilasin tuota valkoista maalia, mutta ehkä sillekin vielä käyttöä keksii. Maalausta kaipaa vielä ainakin muutama kehys sekä matkalaukku. Spreijaaminen tosin on niin koukuttavaa puuhaa, että todennäköisesti keksin ihan hirveästi enemmänkin maalausta vaativia kohteita..

Eli ei mulla kyllä mitään asiaa ollut.

maanantai 25. toukokuuta 2015

Ensiviikolla me mennää naimisiin!

Ihan hullua! Mä ihan oikeasti voin sanoa, että meidän häät on ENSIVIIKOLLA?! Huhhuh, minne kaikki aika on kadonnut? Kaikki ovat kyselleet jännittääkö mua ja jopa kehottaneet olemaan jännittämättä. Mutta itse asiassa mua ei kyllä edes jännitä. Oikeastaan yhtään. Ainoan kerran, kun olen jotain perhosten kaltaista tuntenut vatsassani, oli kirkkoharjoituksissa jotka olivat toissaviikolla. Eli eiköhän se jännitys viimeistään alttarille kävellessä iske. Iik!

Eilen väkerrettiin mulle koekampausta ja siitä tuli just eikä melkein, sellainen mitä halusinkin! Jes! Tahdoin jotain rentoa, mutta kuitenkin tilaisuuden luonteeseen sopivaa. Pinterestiä selattuani tulinkin lopulliseen tulokseen siitä, että tahdoin jotain kiharaa ja jotain toispuoleista. Ja tadaa!



Eli vasemmalla puolella kiharapilvi ja oikea puoli jää sliipatuksi ja siihen tulee vielä tuo överi Ninkan strassikoru. Ihan täydellinen! Kuvan otin pari tuntia kampauksen teon jälkeen ja tuossa välissä olin jo kerran repinyt korun hiuksista irti ja laittanut taas kuvaamista varten takaisin, joten vähän sojottaa jotain omituisia hiuksia siellä täällä.. Mutta näyttää silti hyvältä ja ennen mun sörkkimistä näytti vielä paremmalta! Jipiii.

Koemeikissä olin myös jokunen viikko sitten ja siihenkin olin todella tyytyväinen. Kaikki tuntuu nyt sujuvan vähän liiankin hyvin, haha.

Kynsipuolta olen myös pyöritellyt mielessäni ja mietin jo kaikkea geelikynsiä sun muita hörselöitä, mutta päädyin lopulta ihan jo budjettisyistä hoitamaan itse omat kynteni edes suht edustavaan malliin. Ainut huoli tässä on se, että työskentelen kaupan kassalla ja töissä kynnet napsahtelevat aika kiitettävään tahtiin aina poikki. Nyt yritän olla supervarovainen ja kasvattaa kynsiä vielä vähän, ettei olisi häissä ihan nysät. Pitkään mietin myös, minkä värisiksi aion kynnet maalata ja pyörittelin pitkään vaaleanpunaista ja mintunvihreää käsissäni. Pitihän niitä sitten testata!



Testauksessa laitoin joka toiseen kynteen vihreää ja joka toiseen vaaleanpunaista. Päälle sudin vielä hopeista glitterlakkaa, joka valitettavasti ei pääse kuvissa yhtään oikeuksiinsa! Näistä kahdesta vaihtoehdosta päädyin lopulta vaaleanpunaiseen, onhan se vähän hillitympi ehkä kuitenkin.

Nyt pitäisi vielä etsiä joku, joka mulle laittaisi ripsienpidennykset ja kulmat kuntoon. Ja hiuksetkin voisi värjätä vielä. Tekemistä tuntuu kyllä olevan ihan yllinkyllin! Onneksi jään NELJÄN työpäivän jälkeen lomalle, niin voin rauhassa keskittyä vain ja ainoastaan hääjuttuihin ja saada ehkä myös kaiken ajoissa valmiiksi..

keskiviikko 20. toukokuuta 2015

WC-kori

Ensimmäisen kerran, kun kuulin termin "vessakori" hääyhteydessä, ihmettelin mitä sillä tarkoitettiin. Pian kävi selväksi, että vessakori on sananmukaisesti vessassa sijaitseva kori. Se vaan on täytettynä kaikella hyödyllisellä, mitä vieraiden vain voi kuvitella tarvitsevan häissä! Päätin lähteä tähän touhotukseen mukaan ja kasata meillekin naistenvessaan vessakorin! En halua, että kenenkään vieraan juhlat menevät pilalle päänsäryn tai esimerkiksi uusien kenkien aikaansaamien rakkuloiden takia. Miestenvessa jääköön ilman, sillä en keksinyt mitä sinne olisi oikeastaan laittanut. Tämä naistenkin versio on vielä vähän vaiheessa, mutta tässä suurpiirteisesti.





Sisältö:


  • Hiuslakkaa
  • Mynthoneita
  • Laastareita
  • Rakkolaastareita
  • Puhdistuspyyhkeitä
  • Suihkutettavaa deodoranttia
  • Aurinkovoidetta (aika optimistista, tiedän!)
  • Huulirasvaa
  • Sukkahousuja
  • Siteitä
  • Tamponeja

Näiden lisäksi aion koriin laittaa Buranaa, vanupuikkoja (lähinnä meikinkorjailutarkoituksessa), hiusharjan ja hiuspinnejä. Puuttuuko tästä jotain oleellista, mitä voisi kuvitella vielä koriin sopivan? Itse korin (kuten sisällönkin) ostin Prismasta ja tuo on oikeasti mintunvihreä vaikka kuvassa näyttääkin vaaleansiniseltä, hehe. 

maanantai 18. toukokuuta 2015

POLTTARIT!

Huhhuh! Polttarit on nyt takana päin ja voin kertoa, että oli aivan HUIKEA viikonloppu ja ihan harmittaa, että se on jo ohi!

Kaikki alkoi lauantaista. Menin normaalisti aamuvuoroon töihin. Kello oli 10:45 kun huomasin ensin kaverini Sinin marssivan kauppaan. Tämä ei aiheuttanut minussa vielä mitään epäilyksiä, sillä Sini käy satunnaisesti työpaikallani muutenkin. Jossain vaiheessa huomasin sivusilmällä, että jonossa on joku, jolla on samanlainen takki mitä kaasollani Saaralla. En ehtinyt edes katsoa oliko se oikeasti Saara, kun huomasin jo kolmannen kaverini Milan kaupan ovella. Siinä vaiheessa alkoi sytyttää. Katsoin jonossa olevaa Saaraa ja yritin paikallistaa minne se Mila oli ehtinyt karata. Hetken mietin, että ehkä oon vaan vainoharhainen, mutta lopulta sieltä hyllyjen välistä pamahti KAIKKI! Myös toinen kaasoistani Maiju oli päässyt livahtamaan kauppaan enkä ollut huomannut mitään, samoin kaverini Elli. Olin ihan pyörällä päästäni ja ainut mitä onnistuin parahtamaan, oli: "EI TÄNÄÄN!" ja "MULLA ON TÖITÄ!" Porukka rämähti nauramaan ja tässä vaiheessa takahuoneesta marssi meidän kesätyöntekijä "joo mä otan tän kassan tästä haltuun!" MITÄÄÄH?!

Siis mulla ei ollut AAVISTUSTAKAAN, että polttarit olisivat voineet olla tuona viikonloppuna! Olin jo edellisenä viikonloppuna odottanut, että joku mua tulisi polttareihin hakemaan, koska mulla oli vapaata silloin. No ei tapahtunut mitään. Tämän takia olinkin varma, että polttarit järjestetään viikkoa ennen häitä, eli toukokuun viimeisenä viikonloppuna. Olin siitä ollut vähän harmissani, sillä meillä on kuulutukset sinä sunnuntaina ja tekemistä muutenkin piisaa. Olin vielä yrittänyt saada kaasoja askartelemaan mun kanssa nyt lauantaina, mutta Saara väitti hänellä olevan töitä ja Maiju sanoi menevänsä syömään poikaystävänsä äidille. Olin vielä ääneen ihmetellyt, että meneekö siellä syömässä oikeasti koko päivä! Facebookissa olin myös nähnyt siskoni Sallan osallistuvan yhteen lauantaina järjestettävään tapahtumaan, joten hämäys oli kyllä täydellinen! Huijareita kaikki!



Meikäläinen kiikutettiin kotiin, pakkasin kamat ja vaihdoin ylleni pukukoodin mukaiset "sporttiset vaatteet". Hyppäsimme autoon ja saman tien sain kylmän Solin limellä käpäliini. Palvelu ainakin pelasi! Tässäkään vaiheessa en vielä tiennyt, mihin ihmeeseen olimme menossa, huomasin vain että lähestyimme Lappeenrantaa. Lopulta auto kaarsi epäilyttävän näköiselle metsätielle ja sieltä jonkun tyypin pihaan. Okei... Pihassa odotti jo toinen autollinen, joka oli hakenut siskoni Lappeenrannan juna-asemalta. Paikalle ilmestyi vielä omalla autollaan kaverini Laura. Lopulta tilan isäntä tuli paikalle ja tässä vaiheessa huomasin kasan aseita. PAINTBALL-ASEITA! Meille annettiin XXXXXL-kokoiset maastohaalarit, maskit ja aseet ja heitettiin auton kyytiin.





Autolla meidät ajettiin syvemmälle metsään, kerrottiin sodan säännöt ja heitettiin toistemme armoille. Ja voi herranen aika, se oli ehkä parasta ikinä! Olen kerran aikaisemminkin pelannut paintballia, mutta silloin olin nuorten kesäleiriohjaaja ja voin kertoa, että pelin luonne oli silloin niitä 12-vuotiaita vastaan VÄHÄN erilaista. Nyt meillä oli kaksi neljän hengen joukkuetta ja jokaisella oli verenmaku suussa siinä touhussa. Pari tuntia pelattiin ja kun kaikki lopulta olivat tarpeeksi mustelmilla, ruhjeilla ja likaisia ja haisevia, meidät haettiin metsästä pois. Vaihdoimme haalarit pois ja taas hypättiin autoon. Eikä tietenkään kukaan VIELÄKÄÄN kertonut määränpäätämme.

Pienen matkan päästä kurvasimme Sokos Hotel Lappeen parkkihalliin ja sieltä kirjautumaan hotelliin. Tämän jälkeen menimme huoneisiimme siistiytymään. Tässä vaiheessa seuraamme liittyi vielä Anni, joka oli joutunut töihin aamulla eikä ollut ehtinyt mukaan sotarientoihin. Tämän jälkeen kaulaani heitettiin virallinen polttari-asuste. Olin pelännyt joutuvani pukeutumaan joihinkin noloihin ja ärsyttäviin vetimiin, mutta tämä asuste toimi meikäläiselle kyllä oikein hyvin!



Tämän jälkeen kävimme hotellin baarissa huitaisemassa yhdet drinksut ja sen jälkeen saatiin murua rinnan alle. Muut olivat valitelleet nälkäänsä jo hetken, mutta mä olin varmaan niin täpinöissäni, etten ollut edes ajatellut oliko mulla nälkä vai ei! Menimme ravintola Trattoria Casaan ja siellä ruoka oli ihan superhyvää! Syötiin, juotiin ja vielä ruodittiin vähän pelin tapahtumia.





Ruoan jälkeen olikin aika miettiä juomapuolta. Sini ja Elli ovat molemmat asuneet Lappeenrannassa jokunen aika sitten, joten he toimivat virallisina oppainamme ja johdattivat meidät mukavan rentoon ravintola Teerenpeliin. Siellä pääsimme nauttimaan panimon omista oluista, mitkä ovat aina olleet meikäläisen makuun! Tässä kohtaa olin tyytyväinen, että Suomi oli tippunut jääkiekon MM-kisoista jo pois, sillä taustalla pyöri Venäjä - USA ja sitäkin joutui jo välillä sivusilmällä vilkuilemaan. Teerenpelissä, hups!



Teerenpelin jälkeen osa porukasta lähti ajamaan kotiinpäin (joo, AJAMAAN!) ja me jatkoimme kaasojen, Milan ja Sallan kanssa vielä yökerho Ilonaan. En ole kauheasti yökerhoissa viihtyvää tyyppiä, mutta yllätyksekseni sielläkin oli superhauskaa! Tanssittiin (huonosti), juotiin, laulettiin karaokea (....) ja sen sellaista. Pilkun aikoihin tassuteltiin takaisin hotellille ja siellä unta kuulaan.



Aamulla olikin aivan järkyttävä olo, mutta onneksi mulle oli kasattu aika osuva selviytymispakkaus, josta löytyi buranaa, Colaa, suklaata, pähkinöitä ja AURINKOLASIT. Olisi ollut myös vähän lisää alkoholia, mutta jostain syystä se ei hirveästi maittanut. Raahasimme itsemme aamupalalle ja siis mä RAKASTAN hotelliaamupaloja yli kaiken. Mätettiin itsemme ähkyyn ja takaisin huoneisiin koomaamaan. Klo 12 luovutimme huoneet pois, veimme kamat autoon ja vielä piti päästä vähän shoppailemaan. Yllättävän hyvin piristyi, kun sai vähän uutta materiaa vaatekaappeja täyttämään, heh.

SIINÄ oli meikäläisen polttarit superpieneen pakettiin tiivistettynä. Oli tosiaan ihan mahtava ja just MUN näköinen päivä! Ei mitään hemmotteluja vaan värikuulasotaan vaan! Heti kotiin päästyäni piti saman tien ladata kuvat koneelle ja tilata Ifolorilta kuvakirja viikonlopusta. ISO kiitos vielä kaikille juonitteleville urpoille mahtavasta yllätyksestä!

perjantai 15. toukokuuta 2015

The Häälaukku

Minna Parikka. Se on ollut meikäläisen pakkomielteenä jo vuosikausia. Joskus 15-vuotiaana sanoin äidilleni, että sitten kun pääsen ylioppilaaksi, tahdon Minna Parikan kengät. No, ei minusta koskaan tullut ylioppilasta enkä koskaan omistanut Minna Parikan kenkiä. Kenkähaaveet väistyivät viimeistään nelisen vuotta sitten, kun tajusin, etten ole korkkarityyppiä. Converset ja Vansit vakiinnuttivat paikkansa kenkäkaapissani ja loputkin huimaavat korot myin kirpputorilla pois. Vaikka edelleen mielestäni Minna Parikka tekee kauneimpia kenkiä koko maailmassa, en raaski tuhlata kaupan kassan palkoilla pientä omaisuutta nätistä korkokenkäparista, jota tulisi käytettyä aivan luvattoman vähän. Kenkähaaveiden kaaduttua kävinkin halajamaan jotain muuta, nimittäin Parikan Ginger-laukkua. En tykkää sydämistä, mutta mikä ihme siinä on, että juuri sydämenmuotoinen laukku kolahtaa minuun ja kovaa!

Eräänä iltana olimme käymässä nukkumaan ja Janne kysyi, että ei kai me meinattu mitään huomenlahjoja toisillemme ostaa. "No en mä ainakaan meinannu!" nauroin vastaukseksi. Kohta Janne tunki kännykkänsä naamani eteen ja näytti sieltä kuvaa. "Huudan just tota sulle. Valitit vissii ettei sul oo häälaukkuu!" Ja kuvassa oli, mikäpä muukaan kuin se MINNA PARIKAN GINGER-LAUKKU! Janne oli bongannut punaisen mokkanahkaisen yksilön Huuto.netistä, KÄYTTÄMÄTTÖMÄNÄ!

No, Janne voitti huudon ja tänään tuli saapumisilmoitus Postista ja ja ja..









A) Mulla on maailman paras mies!

B) Mulla on maailman kaunein laukku!

C) Ja kyllä, häälaukku ON todella tarpeellinen asia.

D) Miten ikinä maltan olla käyttämättä tätä ennen häitä?!

torstai 7. toukokuuta 2015

Namuja!



Tänään olen päässyt taas vähän askeleen edemmäs, nimittäin snack-buffetin kasaamista. Ihana kaasoni M on nimittäin FilmTownin myymäläpäällikkö ja lupasi, että häälahjaksi meille, voi sponsoroida meidän herkkubuffettiin vähän namuja! Ja totta kai tartuin tähän tarjoukseen ihan riemusta kiljuen.

Tänään vihdoin marssin Filkkariin ja tehtiin mulle yhdessä tilaus meidän häiden karkkipuolesta. Karkkibuffet tuntuu jakavan hääpiireissä mielipiteitä, joillekin se tulee ihan ehdottomasti eivätkä voisi edes kuvitella juhlia ilman karkkibuffetia. Joidenkin mielestä se taas on turhuuksien turhuus. Mulla tuntuu mieli karkkibuffetin suhteen muuttuvan jatkuvasti. Välillä ajattelen, että pitääkö tälläisestäkin turhakkeesta ottaa hirveä stressi, meille kuitenkin on tulossa vain KOLME lasta koko juhliin ja muuten juhlitaan aikuisten kesken. Eihän aikuiset syö karkkia! Välillä taas hihkun innosta koko buffetin kanssa, ihanaa että vieraat pääsevät kunnolla herkuttelemaan! Ota meikäläisestä sitten selvää.. Mutta meille tälläinen buffet on kuitenkin tulossa, ajattelivat vieraat mitä tahansa. Uskon, että sille löytyy myös kysyntää, mutta varmaan vasta 6.6. selviää kuinka paljon..



Mitäs namusia meille sitten tarjottavaksi tulee?

Toffeelumipallot n. 2kg. (Jannen lemppari!)
Jelly Beans n. 2kg
Noitapilli 1kg
Vaahtovadelma 1kg
Kirpeä hedelmäpullo 1kg
Amerikanpastilli 2,4kg

Eli sopivasti laidasta laitaan. Toffeeta, hedelmäkarkkia, salmiakkilakritsia, vaahtokarkkia, kirpeää hedelmää sekä suklaata. Suklaakarkiksi valikoitui amerikanpastilli kaikkien ihanien konvehtien sijaan ihan siitä syystä, ettemme voi ennustaa hääpäivän säätä. Jos on ihan supermega-helle, niin mitkään konvehtikarkit eivät ole ihan hirveän houkuttelevia. Ainakaan siinä vaiheessa, kun ovat sulaneet kiinni toisiinsa SEKÄ tarjoiluastiaan. Hehe.

Nämä siis tilattiin FilmTownin kautta. Näiden lisäksi meille on tulossa aivan superhyviä Tsinuski-toffee-pikkupatukoita vielä karkkipuolelta. Niiden tilaamisen hoidan itse töissä!



Eikä meidän buffet suinkaan vielä siinä ollut! Itse olen aina ollut enemmän suolaisten kuin makeiden herkkujen perään, joten suolaistakin on saatava. Tarjolle tuleekin karkkien lisäksi popcornia, chilipähkinöitä sekä Taffelin Hearts-sipsejä. Itse asiassa tätä tekstiä kirjottaessani tajusin, että ehkä voisimme ottaa myös toisen sipsilaadun tuon sydänsipsin oheen, sillä se ei ole gluteeniton ja olisi mukavaa, että juhliemme muutamalle gluteenittomallekin tyypille olisi naposteltavaa.

Miltä tälläinen herkkukattaus vaikuttaa?

keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Painonpudottajan apulainen taskussa

Puhelimiin on ladattavissa nykyään ihan hirmuiset määrät erilaisia sovelluksia. Hauskoista peleistä ynnä muista hupisovelluksista hyötysovelluksiin. Olen kuullut, että myös erilaisia "fitness-sovelluksia" on hurjat määrät, joten ihan mielenkiinnosta latasinkin yhden, MyFitnessPalin.



MyFitnessPal on ilmainen sovellus, joka löytyy ainakin Applen laitteille sekä Androidille. Ja jos olen oikein käsittänyt, samaa ohjelmaa voi käyttää myös tietokoneella. Näppärää.

Aluksi rekisteröidytään ja kerrotaan itsestä pituus, paino sekä tavoite. Itse asetin tavoitteeksi laihtua 8kg. Näiden lisäksi kerrotaan myös oma "aktiivisuus". Oletko sohvaperuna, joka töissäkin istuu 8-16, oletko semi-aktiivinen seisomatyöläinen, himolenkkeilijä vai mitä! Itse klikkasin omalle kohdalleni tuon semiaktiivisen, työpäiväni kuluvat aina jalkojen päällä ja askeleita kertyy ihan kiitettävästi. Ja tosiaan joskus on tullut lenkilläkin käytyä. Sovellus kysyy myös, millä tahdilla haluaa painoa pudottaa ja itse muistaakseni merkkasin puoli kiloa viikossa.

Kun olet syöttänyt tarvittavat tiedot, sovellus laskee sinulle päivittäiset kalorit, joiden sisällä täytyy pysyä! Tämän jälkeen käydäänkin naputtelemaan sovellukseen joka ikinen suupala päivän aikana. Sovelluksen kautta voi hakea ruokia ja se ehdottaakin heti sopivia vaihtoehtoja, mistä USEIMMITEN löytää oikean vaihtoehdon. Ruokia löytyy sekä englanniksi että suomeksi, esimerkiksi kirjoittamalla hakuun "Maitorahka", sovellus ehdottaa Valion maitorahkaa, Pirkan maiorahkaa, Ehrmannin maitorahkaa, Rainbowin rahkaa.. Hakusanalla Ruispala sen sijaan löytyy myös mitä vain Vaasan omasta Pullapirttiin. Tuotteen kohdalla lukee määrä sekä annoksen sisältämät kalorit. Jos kuitenkaan sopivaa tuotetta ei löydy, voit lisätä sen sovellukseen itse, jolloin se on jatkossa kaikkien saatavilla! Kun merkkaat syöneesi esim. aamupalaksi juurikin sen rahkan ja ruispalan, sovellus vähentää ne päivittäisestä kalorimäärästäsi ja kertoo heti, kuinka paljon saat vielä kaloreita syödä.

Sovelluksella on omat kohtansa aamupalalle, lounaalle, päivälliselle sekä naposteluille. Iltapalan puuttuminen harmittaa, mutta itse olen lisännyt ne aina snacks-kohtaan. Sovellukseen pystyy myös syöttämään juodun veden määrän sekä päivittäisen liikunnan. Kun päivän päätteeksi "kuittaat" päivän ruokakirjan, sovellus kertoo miten meni. Eilen esimerkiksi mulla oli tosi pitkä työpäivä ja syöminen jäi aika vähiin, joten MyFitnessPal päätti siitä minulle huomauttaa ja paasata vähän turvallisesta painonpudotuksesta, hups..

Olen käyttänyt sovellusta nyt muutaman päivän ja voin kertoa sen olevan ihan super-koukuttava! En tahdo ylittää minulle asetettua kalorimäärää ja välillä tuntuu, että pelaan The Sims -peliä ja olen itse se pelihahmo. Haha. Eli kiteytettynä: Ihan todella kätevä sovellus ruokapäiväkirjan pitämiseen ja tavoitteen seurantaan, kelle sellaiseen on tarvetta! Mulla alkoi vähän syöminen (=herkuttelu) taas riistäytyä käsistä, joten tarvetta ainakin ruokapäiväkirjan pitämiselle oli!

Tasan 1 kk häihin!

maanantai 4. toukokuuta 2015

Kukkia ja sid.. kakunkoristeita!

Jes, olen vihdoin saanut jotain aikaiseksi!

Kävin tänään siis hankkimassa häiden kukka-asioita. Haminasta en löytänyt itseäni tyydyttävää kukkakauppaa, joten lähdin vähän merta edemmäs kalaan, eli tässä tapauksessa Karhulaan, kukkakauppa Karjalanneitoon, josta olin kuullut paljon hyvää.

Eikä syystä! Olin Pinterestistä kaivanut yhden inspiraatio-kuvan, minkä perusteella toivoin, että olisi mahdollista tehdä vähän sinne päin -versio. Liikkeessä kuitenkin sanottiin, että he voivat kyllä kopioida kimpun ihan täysin. Wow! Kimpussa tulee olemaan useampaa sorttia kukkia ja värimaailma on haaleaa roosaa sekä valkoista. En missään tapauksessa halua nähdä kimpussani lehtivihreää ja minulle luvattiin, etten tule näkemäänkään. Hyvä! Kimpulle annettiin hinta-arvioksi 60-80€ ja itseasiassa olin asettanut itselleni kipurajaksi kimppuun 90€ joten olin hinta-arvioon todella tyytyväinen. Hinta määräytyy kimpun koon ja kukkien lajikkeiden perusteella. Tässä mun kimpussa ei ollut ihan perus ruusua tai neilikkaa, joten uskon hinnan olevan noinkin korkea juuri niiden harvinaisempien kukkien takia. Kimpun hintaan sisältyi myös sulhasen viehe, joka tosiaan tehdään samoista kukista ja minulle luvattiin siitä tulevan hyvin "korumainen." Vieheiden suhteen annoin aika vapaat kädet, kunhan mätsäävät kimppuun niin kaikki on hyvin!

Samalla tilasin vieheet myös kahdelle bestmanille sekä meidän molempien isille. Näistä hinta-arvio oli 10€/viehe, joka sekään ei vielä tätä taloutta kaada. Bestmanien ja isäukkojen vieheet tulevat eroamaan sulhasen vieheestä, mutta ovat keskenään samanlaisia. Kaasoille otin tilaukseen myös rannekukat, jotka nekin tehdään minun kimppuani mukaillen. Näistä arvio oli 12-15€.

Nyt on aika tyytyväinen olo, että jotain sai vihdoin aikaiseksi!

Hain tänään myös Postista paketin, josta paljastui meidän AIVAN IHANA kakkukoriste!



Koristehan on yllätysyllätys Caisannin käsialaa ja olen ihan rakastunut siihen! Meille ei missään vaiheessa ollut vaihtoehtona perinteinen, kakun päällä pönöttävä hääpari, joten kun löysin Caisannin kakkukoristeet.. No, se oli menoa. Koristeen olisi saanut myös esimerkiksi glitterillä kuorrutettuna, mikä olisi sekin ollut aivan ihana vaihtoehto, mutta ei ehkä meidän teemaan sopivin. Valitsin siis ihan vain kultaisella maalilla suditun yksilön.

N. kuukausi aikaa ja askarreltavaa olisi vielä vaikka millä mitalla, ja joku tarkkasilmäinen on ehkä postauksien rivien välistä saattanut huomata, etten mikään ihan hirveä askartelijatyyppi ole, joten katsotaan miten tästä selvitään!