Odotimme sormuksiamme tosiaan naapurikaupungin Kultajousesta ja niitä meille tiistaiksi lupailtiin. Meillä oli tänään muita asioita ko. naapurikuntaan, joten päätimme samalla piipahtaa liikkeessä kysymässä, olisivatko sormukset (tai minun sormukseni..) jo saapunut.
Nainen sanoi, että ei ole eikä sinä päivänä tule enää kuormaa. Vähän pettyneinä tästä lähdimme kotiinpäin, jospa keskiviikkona onnistaisi. Pysähdyimme matkalla syömään ja kappas, puhelimeeni tulikin viesti, että sormus on haettavissa. Ja ei kun auton nokka takaisin kohti Kultajousta ja siellähän meitä sormukset odottivatkin. "Tuli iltapäiväkuormassa", totesi myyjä, mutta itseasiassa en uskonut selitystä, olihan myyjä aiemmin vakuuttanut ettei kuormaa enää tule. Myyjä oli selvästi purkamassa kuormaa aiemmalla käynnillämme ja sormukset olivat varmasti olleet tässä kuormassa, mutta myyjä ei ollut päässyt vielä niihin asti käynnillämme.
Nyt olisi hyvin voinut selittää tilanteen, tottahan olisimme sen ymmärtäneet, eikä vain kuitata että hupsista, jostain ilmestyikin kuormaa vaikkei pitänyt. Ei kai kaikkia helyjä yksitellenkään sinne lähetetä. NO, kuitenkin! VIHDOIN saimme sormukset ja ne istuivat kuin meille tehdyt. Kaikenlisäksi maanantaina oli pärähtänyt joku -20% alennus koko valikoimasta käyntiin, joten säästettiinkin vähän!
Ja siinä se nyt killuu. Halusin aivan ehdottomasti valkokultaa, en ole keltakullan ystävä muualla, kuin laukkujen yksityiskohdissa, muuten ehdottomasti valkoista. Kahdeksan pikkuruista timantia välkkyy vierekkäin ja koko sormus punoutuu nätisti tuosta päältä itsensä ympäri. Ihana!
Olen hyvän asiakaspalvelun ystävä ja varsinkin nykyään, kun on itse asiakaspalvelutyössä, kiinnittää enemmän huomiota siihen, miten itseä palvellaan. Hyvästä asiakaspalvelusta jää aina hyvä mieli, ja tekee mieli palata liikkeeseen uudestaan. Ja huonossa palvelussa vaikutus on totta kai päinvastainen.
Kuitenkin tärkeintä oli, että saimme sormuksemme ja ne olivat juuri sellaiset kuin tahdoimmekin. Seuraavaksi helyasioissa tarviikin stressata niitä vihkisormuksia, iik!
Tässä vielä väliaikasormuksen lopullinen killumapaikka! Ei tullut mieleenkään että survoisin sen jonnekin laatikon pohjalle pölyttymään, on sillä kuitenkin niin nätti tarina ja tunnearvoltaan taitaa kohota aika ykkösasiaksi tällä hetkellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti