lauantai 22. elokuuta 2015

Hullu kuiten kun tässä on meidän vieraskirja!

Meidän vieraskirjanamme toimi tosiaa "sydänpajatso". Näytti hauskalta idealta, mutta toteuttaminen oli tietenkin vähän haastavampaa.

Ensin revin isoista IKEAn kehyksistä yläpokan kokonaan pois. Se vaati vähän sahaamista ja ihan vain vähän kiroilua, mutta onnistui lopulta kuitenkin. Tämän jälkeen ongelmaksi muodostui se, että ne sivupokat eivät pysyneetkään paikoillaan ilman sitä koossapitävää ylärimaa. Tämänhän joku näppärämpi tietenkin olisi voinut aavistaa jo etukäteen.. Kuumaliiman ja pitsinauhan avulla sain kuitenkin kurottua viritelmän niin, että kehykset pysyivät kasassa. Hyvä minä, jee!

Seuraavaksi maalasin ruskean taustalevyn vaaleanpunaiseksi. Joka oli ihan perseestä sekin, sillä levyyn ei meinannut tarttua maali millään. Lopulta jätin sen epätasaiseksi ja läikikkääksi ihan vaan "taiteellisen vision" nimissä. Eli en vaan jaksanut enää edes yrittää. Tämän jälkeen kuumaliimasin muutaman eBaysta tilaamani puusydämen taustalevyyn kiinni. Eli mun ja Jannen nimet valmiiksi ja samoin päivämäärä, 6.6. 2015. Nämä helpottaisivat vieraiden sydämien pudottamista levyn ja etumuovin väliin, kun muovi ei pääsisi painautumaan ihan taustaan asti. Tämän jälkeen pujotimme etuomuovin paikalleen.

Ja lopulta se kirottu vieraskirja oli valmis. Olin tehnyt myös ohjetaulun vieraskirjan viereen, jossa neuvottiin miten viritelmää käytettiin.

Häissä kuitenkin monet tiputtivat sydämiä taulun taakse tai pitsinauhan alta ja koko ajan joku sai olla noukkimassa täytettyjä sydämiä lattialta, haha. Tässä kuitenkin lopputulos!


Ohjeistukseen olin kirjoittanut, että YKSI nimi YHTEEN sydämeen, mutta todella monet pariskunnat olivat kirjoittaneet molempien nimet saman sydämen sisään. Eipä tämä mitään haitannut, mutta taulu olisi tullut kokonaan täyteen jos tätä neuvoa olisi noudatettu :D Muutamat vieraat kyllä täyttivät myös useamman sydämen, esimerkiksi äitini oli tehnyt kaksi sydäntä "Onnea tyttärelle" ja "Onnea vävylle". Ensin emme löytäneet tuota vävy-sydäntä mistään ja nauroimme, että ei se näemmä Jannea halunnut onnitella ollenkaan, haha.


Myös kehyksen ohut, joustava ja MUOVINEN etu"lasi" oli tähän hommaan vähän huono. Se liikkui kehyksessä niin paljon, että monet sydämet päätyivät taulun alanurkkaan päällekkäin. Kotona lopulta jouduimmekin irrottamaan koko lasin ja heittämään sen mäkeen. Lopuksi kuumaliimasimme jokaisen sydämen paikalleen taustalevyyn. Eli se pääidea koko virityksestä nyt vähän kärsi, mutta lopputuloksesta tuli silti mun mielestä tosi kiva!

Osa vieraista oli kirjoittanut ainoastaan oman nimensä, osa taas tarinoinut pidempiäkin värssyjä. (Ja osa ei kirjoittanut koko vieraskirjaan, kun eivät olleet tajunneet sen olevan vieraskirja..) Molemmat tavat olivat hyviä ja osalle jutuista olemme saaneet nauraa aika makoisasti näin jälkikäteen. Mm. "Hullu kuiten" -termi on ilmeisesti ollut jonkun porukan sisäpiiriläppä ja näitä letkautuksia löytyikin vieraskirjasta lähemmäs kymmenen? :D






Ja toinen, vielä enemmän naurua aiheuttanut juttu löytyi vielä myöhemmin.. En ole aikoihin nauranut niin paljon, kun Paavo Väyrysen jättämän tervehdyksen löydettyäni...


AHAHAHAHA, MITÄ?! Eikä nämäkään tähän loppuneet!





Että sellasia! Vaikka taulu-vieraskirja jäi osalta vieraista huomaamatta ja sen tekeminen tuntui välillä itsestä vaivalloiselta, oli tämä ehdottomasti vaivan arvoinen. Tavallinen vieraskirja olisi eksynyt kirjahyllyyn eikä sitä sieltä tulisi useinkaan katsottua, mutta tämä muisto pysyy näkyvillä aina! Vielä en ole saanut aikaiseksi viritellä sitä seinälle, mutta ajaa toistaiseksi asiansa olohuoneen seinää vasten, hehe.

3 kommenttia:

  1. Hauska idea! Onko ylärima vielä tallella? Tosi kiva muisto häistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On, ja se on pitänyt liimata paikoilleen jo aikapäivää sitten.. :D Vähän aikaansaamatonta tää mun touhu!

      Poista
  2. Hävyttömän kalliit häät! ;D
    Onneksi "Arhinmäki" sentään oli huolissaan!

    VastaaPoista