maanantai 13. heinäkuuta 2015

Hääjuhla, osa 2.

Kahvin jälkeen olikin mukavasti aikaa järjestää vaivaannuttavia hääleikkejä! Ohjelmapuoleen aion kuitenkin palata myöhemmin omassa postauksessaan, joten ei siitä kuitenkaan sen enempää. Sen sijaan joku tuli tiedustelemaan, voisimmeko ottaa muutamia yhteiskuvia pihalla.

Ja mehän otettiin. Otin omien vanhempieni ja sisarusteni kanssa, otimme Jannen kanssa mun vanhempien ja sisarusten kanssa, otimme molempien perheiden kanssa, kaasojen ja bestmanien, työkavereiden, pelkkien kaasojen, kavereiden, pesäpallojoukkueen.. Pönötyskuvat voivat olla tylsiä, mutta ne ovat kyllä myös tosi helppo tapa saada niitä vieraita ikuistettua albumeihin. Mä olen ainakin tyytyväinen meidän yhteiskuviin! (joskaan kuvakulma ei tee mun kaksoisleuille oikeutta..)



Tässä välissä alkoi myös vieraiden seassa levitä villi huhu siitä, että baari on auki. Ja olihan se! Alkuperäinen suunnitelma oli avata baari vasta häävalssin jälkeen, mutta bestman olikin avannut sen jo aiemmin. Mikä oli itseasiassa vaan tosi positiivinen juttu!


Itse ehdin koko baarin pystyssäoloaikana tilata sieltä ainoastaan yhden viskibanaanicolan, mutta se ainakin maistui ihan just siltä miltä pitikin ja palvelukin pelasi! Ja ainakin seuraavana päivänä hääpaikkaa tyhjentäessä huomasi, että olivat ne drinkit muillekin maittaneet, hyvin oli tuo viinapuoli nimittäin tyhjentynyt!


Harmittaa, ettei baaritiskistä ole kunnon kuvaa! Meidän reipas bestman nimittäin askarteli sen ihan omin käsin ja se oli kyllä HIENO! Neonvaloissa vilkkuvan BAR-kyltin tilasimme eBaysta ja saimme tiskin taakse myös pätevän kylmäkaapin, myöskin bestmanin avustuksella. Ja kävikin itseasiassa niin, että pitopalvelun henkilökunta kysyi jo häissämme bestmanilta, onko baaritiski myynnissä! Olihan se ja kaupat tehtiin ja samaan baaritiskiin voi siis joku muukin joskus jossain törmätä, haha!

Bestman oli itse vinkunut baarimikoksi, mutta rehellisesti sanottuna siitä ei tullut juuri mitään. Lopulta meillä olikin tiskin takana hyvin vaihteleva henkilökunta, mutta ketään ei tuntunut haittaavan ja kaikki saivat juotavaa!

Baarin aukeamisen jälkeen olikin jo häätanssin aika. Tälle omistan ihan kokonaisen postauksen, joten palataan siihenkin myöhemmin.

Bändin ensimmäisen setin jälkeen oli iltapalan aika. Iltapalaksi meille katettiin kaikki ruokailulta yli jääneet tähteet ja näiden lisäksi illan kirkkain tähti, kokonainen sika. Ja voi että se oli nannaa ja näytti maittavan kaikille vieraillekin! Sikaa oli leikkaamassa itse sian omistaja, joten tämä ei vaatinut pitopalvelulta enää toimenpiteitä. He laittoivat tähteet esille ja pääsivät tämän jälkeen vihdoin lähtemään koteihinsa.



Kun kolossaalinen ähky oli taas saavutettu, tuli kaaso nykimään mua hihasta. Pitäisi viskata joku kimppuhommeli. AINIIIN! Olisin onnellisesti unohtanut ihan koko kimpunheiton ellei mua olisi muistutettu, heheh. Kaaso keräsi kaikki naimattomat kimulit kasaan ja valitsi itselleen pelipaikat. Heitin kimpun matalien portaiden yläpäästä, mikä oli mun heittokädelle ihan hyvä valinta, muuten olisin varmaan lähinnä kalauttanut sillä itseäni kalloon.


Luulin, että kimppua olisi nappaamassa säälistä mun sisko ja ehkä just kaasot, mutta olihan siellä ihan kiitettävästi kimpunhimoisia mimmejä taistelemassa! Lopulta se kimppu kuitenkin päätyi just sille kaasolle, haha. Ei ollu sopupeli, lupaan!

Kimpun jälkeen Janne hankkiutui mun sukkanauhasta eroon ja sen vuorostaan nappasi mun veli. Ps sukkanauha ei ihan oikeasti lennä mihinkään vaikka sitä yrittäisi lingota kuin kuminauhaa. Veljellenikin koko himskatin nauha päätyi maan kautta. Hehheh.


Kun kaikki ylimääräinen oli viskottu häävieraille, aloitti bändi toisen settinsä, joka sisälsikin toiveideni mukaisesti hyvin paljon suomirockia ja -poppia! Jeee! Ja me tanssittiin. Ja tanssittiin. Ja tampattiin. Ja reivattiin. Ja bailattiin. Mulla oli jossain vaiheessa ihan törkeä vessahätä, mutta en vaan VOINUT lähteä tanssilattialta mihinkään, kun AINA kun olin poistumassa, kävi soimaan joku ihan mun ultimaalinen lempparibiisi, haha. Mutta oli ihan mahtavaa ja en ole varmaan koskaan ollut niin hikinen. Meidän bändi oli MAHTAVA!



Bändin lopetteli joskus kello 23:00 jälkeen ja tämän jälkeen joku (kaaso?) kävi laittamassa mun loppuillaksi luoman Spotify-listan soimaan. Ja pitihän sitäkin totta kai tanssia. Puolenyön paikkeilla porukkaa alkoi lähteä, kuka nukkumaan ja kuka baarijatkoille. Me Jannen kanssa kuitenkin bailattiin ihan loppuun asti ja oli meillä toki seurana ilahduttava kasa häävieraitakin, jotka jäivät mieluumin meidän kanssa nauttimaan loppuillasta. Jossain vaiheessa äitini vilkaisi kelloa ja tajusi sen olevan yli yksi. Hups. Juhlapaikan piti tosiaan olla 01:00 TYHJÄ. Ja meitä oli vielä toistakymmentä tyyppiä kiskomassa kaljaa naamariin. Viskattiin vieraat pihalle, otettiin taksi alle ja mökille tutimaan.

Vaikka mun hääpuku tuntui koko päivän ihan tosi mukavalta ja ilmavalta, taksissa istuessa tuli ihan hirveä häämekkoahdistus. Tuntui ettei saanut kunnolla henkeä ja mahaan koski. Mökille päästyämme hyperventiloin Jannea ottamaan sen puvun pois mun päältä ja ÄKKIÄ! Puvusta kuoriuduttuani huomasinkin mahassani verestävän haavan siinä kohtaa, missä puvun strassivyö on mennyt, hehe. Hyvin tiukattu kaaso!

Ja niin se oli ohi. Meidän maailman täydellisin hääpäivä. Päivä, mitä olimme suunnitelleet jo niin pitkään. Enkä kyllä olisi voinut toivoa minkään olevan paremmin, kaikki oli vaan niin.. täydellistä! Mahtavaa! Uskomatonta! Ja se meni ohi AIVAN LIIAN NOPEASTI! Joten kiitos sinä kirottu RUK, joka veit vihkiaikamme. Teidän ansiosta saatiin nauttia päivästä se 1,5h kauemmin kuitenkin.

2 kommenttia:

  1. Olipa teillä mukavan oloiset häät!
    Ja kuvat on aivan ihania! :)

    VastaaPoista
  2. Tosi kauniisti pukee sua tuo sun mekko! Teidän häät kuulostaa just sellaisilta, joissa ois ollu kiva olla mukana :)

    VastaaPoista